Andromeda (lat. Andromeda, gen. Andromedae) on tähdistö pohjoisella taivaalla.
Tähdistö on tunnettu erityisesti sen keskellä olevasta Andromedan galaksista M31, meitä lähinnä olevasta suuresta galaksista, joka on nähtävissä paljain silmin. M31:n seuralaisgalakseja ovat 32 ja M110 (NGC 205), jotka näkyvät kaukoputkella tai isolla kiikarilla.
Tähdistön kirkkain tähti on kaksoistähti α Andromedae eli Alpheratz (myös Sirrah, kuten kuvassa). Ennen tähteä pidettiin kuuluvana sekä Andromedan että Pegasuksen tähdistöön, josta tähti tunnetaan nimellä δ Pegasi, tosin tunnusta ei enää käytetä virallisissa kartoissa. Muodostaa yhdessä α, β, ja γ Pegasin kanssa asterismin Suuri Pegasuksen neliö.
Toiseksi kirkkain tähti on noin 200 valovuoden päässä loistava punainen jättiläinen β And eli Mirach. Se on kirkkaudeltaan 2,07m oleva epäsäännöllinen muuttuja, kirkkaus vaihtelee välillä 2,01m – 2,10m.
Gamma (γ) Andromedae on nelinkertainen tähti: kirkkaimmista tähdistä toinen on keltainen, toinen sinertävä. Systeemin päätähti (γ1) on kirkkaudeltaan +2.13m oleva oranssi, kirkas jättiläistähti. Järjestelmän toiseksi kirkkain komponentti (γ2), kirkkaudeltaan +4,84m, on taivaalla 9,6 kaarisekunnin välimatkan päässä. γ2:ta kiertää vielä kaksi tähteä: pääsarjan B8 spektriluokkaan kuuluva kääpiötähti, kirkkaus +5,1m ja spektriluokan A0 kääpiö (+6,3m). Kirkkaampi näistä kahdesta on vielä spektroskooppinen kaksoistähti, kiertoaika 2,67 vuorokautta.
υ eli Ypsilon Andromedae on 44 valovuoden päässä oleva magnitudin +4,09 kaksoistähti, jolla on planeettoja. Järjestelmän kirkkaampi komponentti on valko-keltainen kääpiötähti, noin 1,3 kertaa Aurinkoamme massiivisempi. Himmeämpi komponentti on vuonna 2002 löydetty punainen kääpiö.
