Kassiopeia (m.kreik. Κασσιόπεια) oli kreikkalaisessa mytologiassa Etiopian kuningatar ja Kefeuksen puoliso. Heillä oli tytär Andromeda.
Kassiopeia oli erittäin kaunis nainen, mutta myös ylimielinen ja pöyhkeä. Hän kerskui olevansa neireidejäkin kauniimpi, ja tästä raivostunut Poseidon päätti lähettää merihirviön piinaamaan maata rangaistukseksi. Oraakkeli oli kertonut ahdingon loppuvan, jos he uhraisivat Andromedan, kuninkaan tyttären, pedolle. Niin tämä sidottiin kahleilla kallioon pedon saaliiksi, mutta Perseus, osuessaan paikalle Pegasos-hevosellaan, surmasi pedon ja vapautti Andromedan sovittuaan ensin Kefeuksen kanssa saavansa tämän vaimokseen.
Tapahtumien muistoksi jumalat nostivat koko perheen taivaalle tähtikuvioiksi; heidän joukossaan myös Kassiopeian. Rangaistukseksi ylimielisyydestään hänet istutettiin taivaalle tuoliin, joka kiertää zeniittiä siten, että puolet ajasta hän joutuu istumaan sillä ylösalaisin.
Tähdistö
Kassiopeia (latinaksi Cassiopeia, genetiivi Cassiopeiae) on pohjoinen tähdistö. Se on helppo löytää taivaalta sen kirkkaimpien tähtien muodostaman W-kirjaimen ansiosta. Se näkyy Suomessa ympäri vuoden, talvisin usein lähellä zeniittiä. Se on suunnilleen samalla etäisyydellä Pohjantähdestä ja pohjoisesta taivaannavasta kuin Otava, mutta vastakkaisella puolella. Linnunrata kulkee Kassiopeian halki.
Gamma (γ) Cassiopeiae on epäsäännöllinen muuttuja, kirkas säteiden lähde ja spektroskooppinen kaksoistähti, joka 1930-luvulla oli yhtä kirkas kuin Joutsenen Deneb (+2,2m), nykyisin tähti loistaa taivaalla +2,74m kirkkaudella. Se on tunnettu kuoritähti ja se pyöriikin nopeasti muodostaen kiekon omasta materiaalista ympärilleen. On arveltu että pienempi kumppani voisi olla neutronitähti. Tähti on prototyyppi GCAS-muuttujille. Tähteä käytettiin navigointitähtenä Yhdysvaltain avaruuslennoilla.[1][2]
Eta (η) Cassiopeiae eli Archird on puolestaan tunnettu kaksoistähti. Päätähti on auringonkaltainen G-spektriluokan tähti ja kumppani K-spektriluokan oranssinvärinen kääpiötähti.[3]
Rho (ρ) Cassiopeiae, on jättiläistähti ja muuttuva tähti, jonka kirkkauden ja värin muutoksia voi seurata paljain silminkin. Se on nykyarvioiden mukaan jopa 10 000 valovuoden päässä, joten se on ehkä kaukaisin paljain silmin havaittava tähti ja yksi halkaisijaltaan suurimpia (738 kertaa Auringon halkaisija) ja absoluuttisesti kirkkaimpia (-9,6 magnitudia) tunnettuja tähtiä. Tämän levottoman tähden lasketaan olevan kosmisesti lyhytikäinen ja sen arvellaan suhteellisen pian räjähtävän supernovana.[4]
V509 Cas on keltainen F-spektriluokan puolisäännöllinen muuttuva hyperjättiläinen ja se onkin yksi kirkkaimmista tunnetuista tähdistä absoluuttisella kirkkaudellaan -6,7m. Tähden näennäinen kirkkaus on noin +5,2 ja se vaihtelee välillä +4,75m – +5,5m.[5][6]
Vuonna 1572 Kassiopeiassa räjähti Tyko Brahen havaitsema supernova, jolle nykyisin käytetään merkintää SN 1572. Lisäksi tähdistössä on supernovajäänne Cassiopeia A, joka on Auringon ohella taivaan suurin radioaaltojen lähde. Sen lasketaan räjähtäneen noin vuonna 1667, mutta tapauksesta ei ole ainakaan säilynyt mitään havaintoja.
